Testerin käyttöharjoitus

Harjoitus laiteina meillä oli Boschin ja autocomin testerit

Testerit kytketään auton OBD-pistokeeseen

Bosch testerin lähetin yksikkö

Boschin testeri

testeriin laitetaan auton tiedoista merkki,malli,vuosimalli,käyttövoima ja moottorin tunnus

sen jälkeen tietokone käy auton järjetelmän läpi ja ilmoittaa vikakoodien määrän

sen jälkeen kun testeri on käynyt auton järjestelmän läpi niin sen jälkeen voi tutkia erikseen kaikkia järjestelmiä. Tästä autosta löytyi 7 vikakoodia.

poistimme kaikki vikakoodit järjetelmästä mutta yksi vikakoodi jäi jälelle ja se oli ECU:n häiriö koodin

Toinen testeri oli Autocom se löytyi erilliseltä läppäriltä

Autocomissa oli kanssa erillinen langaton moduuli

Autocom tunnisti auton tiedot suoraan ja järjestelmien läpikäynnin jälkeen se löysi yhden vikakoodin eli ECU:n häiriö koodin joka ei poistunut koska ECU:ssa oli jotain vikaa.

Harjoitus autona toimi Audi A4 Avant vuosimallia -97

Tekijät:Matias,Nikke,Teemu ja Mikko

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen

1.Asetuksella pyritään helpottamaan tavaran kuljetuliikennettä.Paino rajoitukset nousee.

2.Siltasääntö tarkoittaa on sääntö siitä että kuinka kaukana akseleiden pitää olla tietynpainoisessa autossa.

3.Jos kumpikin akseli on varustettu paripyörillä sekä ilmajousituksella tai vastaavalla tai jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekkään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia.

4.Akseleiden väli vähintään 1,3m ja vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörin

5.Eninään 42 tonnia. ja etu- ja taka akselin etäisyys on oltava vähintään 8,1m

6.Puoliperävaunun enimmäis paino saa olla 48 tonnia.

7.64 tonnia 30.4.2018 saakka, jos varsinainen perävaunu tai vetoauto tai molemmat on käyttöönotettu ennen 1.11.2013.

8.Kahdeksan akselisessa yhdistelmässäjossa on ykköspyörät saa kokonais massa olla 64 tonnia.

9.Paripyörät on oltava jaydistelmän minimi pituus on oltava 16.8m ja 65% kärryn painosta pitää tulla pari pyörille ja yhdistelmässä pitää olla liikkeelle lähtö avustin.

10.76 tonnia on suurin sallittu massa. Siihen pitää olla 9 akselia,teliveto,paripyörät kärryssä ja niille pitää tulla 65% kärryn painosta ja etu-ja takaakseli väli pitää olla vähintään 19,3m.

11.68 tonnia silloin jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähitään kahdeksan akselia ja vetoautossa on vähintään neljä.

12.Vuoden 2018 jälkeen käyttöön otettujen 76 tonnia painavien yhdistelmien  tehovaatimus on 517hv

13.Suurin sallittu korkeus 4,40m eikä se saa ylittyä ajoneuvon ollessa tyhjänä ja akselit yläasennossa.

14.yhdistelmä saa olla yli 76 tonnia jos siihen on hankittu poikkeus lupa ja mukana on oltava tutkimusosio.

15.Suurin sallittu yhdistelmän kokonaismassa vaarallistenaineiden kuljetuksissa on kuitenkin 68 tonnia, joskaan vaatimusta ei kuitekaan sovelleta vaarallisten aineiden säiliökuljetukseen.

Paineilmakomponentien kytkentä

Komponentit:

Nelipiirisuojaventtiili:

Pitää huolen muiden piirien painetasoista.

Poljinventtiili:

Toimii käyttöjarrun hallintalaitteena.

Jarrukello:

Jarruja operoidaan jarrukelloilla.

Jousijarrukello:

Käsijarrua operoidaan jousijarrukellolla.

Pikairrotusventtiili:

Venttiilin tehtävä on vapauttaa ilmanpaine etujarrusylintereistä ja putkista mahdollisimman nopeasti.

Releventtiili:

Tehtävä on lyhentää takajarrujen kytkeytymis- ja vapautumisaikoja.

Seisontajarruventtiili:

Tehtävä on kytkeä ja vapauttaa käsijarru.

Seisontajarrun varmistinventtiili:

Tehtävänä on estää seisontajarrun tahaton vapautuminen järjestelmän täyttymisen aikana.

ABL-Venttiili:

Säätää takajarruille menevää ilmanpainetta kuormituksen mukaan.

ABS-Magneettiventtiili:

Säätää ilmanpainetta estäen jarrujen lukkiutumisen.

Tässä on valmiiksi kytketty jarrujärjestelmä:

  

ITSEARVIOINTI

Tehtävä oli helppo toteuttaa, yksinkertainen ja todella mielenkiintoinen.

Tekijät:Matias,Mikko ja Niklas

kuorma-auton pyörien ja akseliston suuntaus

Ensimmäisenä asetellaan lasermittaus komponentti eturenkaaseen niin että mustat tapit ottavat tiukasti vanteeseen. (Kuva 1)

Kuva1                                                                                                         Kuva 2


Kun kummallekkin puolelle on asetettu mittalaitteet niin seuraavaksi laitetaan mittalaitteet keskimmäiselle akselille. Mitta-asteikon pitää olla suorassa sen näkee asteikon päällä olevasta vatuupassista.(Kuva 2) Seuraavaksi laitetaan renkaat suoraan kummassakin taulukossa pitää olla sama lukema.

Seuraavaksi asetetaan tanko jossa kummassakin päässä on mitta-asteikko 1.7 metrin päähän ettumaisen akselin keskipisteestä. Seuraavaksi laitetaan laaseri osoittamaan nollaa molemmilta puolilta.
Sitten laitetaan mittatanko etuakselin takapuolelle (1.7metriä) ja aseta vasen puoli mitta-asteikon nollakohtaan ja lue auraus oikealta puolelta.
+ auraus tarkoittaa aurausta ja - arvo haritusta. 











Kokonaisaurauksen säätö

Käännä ohjauspyörää kunnes kuljettajan puolen laser osuu mittatauluun. (säädä merkki)

Osoita laser taka-akselin mittatauluun. Jos on tarvetta Säädä raidetankoa kunnes laser osuu apukuskin puolella merkkiin.                                               

Seuraavaksi katsotaan taka-akselin auraus. Siirrä laasermittapäät taka-akselille ja mittataulut etu-akselille. Varmista että vesivaaka on suorassa ja suuntaa laaserit mittatauluihin. Lue akselijättö mittatauluista. 

Esim.        arvo vasemmalla 5,5

                 arvo oikealla 9,0

                 5,5+9,0 = 14,5

                 14,5/2   = 7,25

Säätöarvo molemmilla puolilla on 7,25

 

Caster-kulman tarkistus

 

 Aseta etuakselilla olevan laserin alle kuvassa näkyvä mittataulu ja säädä laser nollakohtaan. Aseta inclinometri laser akselille ja käynnistä se. Käännä ohjauspyörää puolitoista kierrosta oikealle. Aseta laser uudestaan nollaan liu’uttamalla mittataulua. Käännä laseria ulospäin ja lue mitta-arvo. (laserin pitäisi mennä 20 asteen linjaa) Paina inclinometristä nollapainiketta. Käännä ohjauspyörää kolme kierrosta vasemmalle ja käännä laseria taas 20 asteen linjaa pitkin. Katso mitta-arvot inclinometristä.

 

 

 

 

Seuraavaksi tarkistetaan onko taka-akseli vinossa. Asetetaan ensin lasermittapäät taka-akseliin ja mittataulukko kuorma-auton runkoon taka-akselin takapuolelle magneetilla kiinni.  Laitetaan toinen puoli nollakohtaan ja toiselta puolelta katsotaan onko akseli vinossa.

Camberkulman tarkastus

 

 Ensimmäisenä asetetaan inclinometri lasermittausakselille ja laitetaan renkaat suoraan. Sitten laitetaan inclinometri päälle niin camberkulma näkyy näytöllä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teemu Pekkala ja Matias Suvanto 

Virta- ja jännitemittausharjoitus

ensiksi mitattiin lataus jännite ilman kuormitusta suoraan laturista eli laturin plussa navasta ja laturin rungosta niin mittaus jännitteeksi saatiin 13.82v ja n.3500 kierroksen kohdalla 13.86v

sitten mittasimme lataus jänniteen samalla tavalla mutta nytt oli kaikki sähköiset kuormitukset kytketynä. Saimme mittaus tulokseksi joutukäynillä 12v ja n.3500 kierroksen kohdalla 12.54v

sitten mittasimme lautausvirran se tapahtuu siten että kykimme laturin plussa johtoihin kuormitus laitteen jolla pystyy mittaamaan laturilta tulevan amppeeri määrän. Kytkimme kaikki sähköiset kourmitukset päälle ja aloimme kuormittamaan akkua. Tulokseksi saimme joutokäynnillä 33.7A ja n.3500 kieroksella 50.4A

sitten me miitasimme tasasuuntauksessa jäljelle jääneen jännitteen vaihtelun silloin kun kuormitukset on kytkettynä. Niistä saimme tulokseksi joutokäynnillä 0.3v ja n.3500 kieroksella 0.1v

seuraavaksi tarkastimme latausvirtapiirin jännitehäviötä. Se tapahtuu nii että yleismittarin toinen piuha tulee laturin runkoon ja toinen akun maahan siitä saime tulokseksi 0,04v jännitehäviötä

sen jälkeen mittasimme jännite häviön latausvirtapiirin plussa puolelta ja tämä tapahtuu siten että yleismittarin piuhat tulevat laturin plussaan ja akun plussaan. Tämän tulos oli 0,15v jännitehäviötä

tämän jälkeen mittasimme latauksen merkkivalon virtapiirin toiminnan. Moottorin samuksissa ollessaan sytytys virta kytkettynä saimme 1,37v ja moottorin käydessä kourmitus kytkettynä 12,25v

tämän jälkeen me kävimme mittaamaan startin kykentöjä mutta ensin sitä me irroitimme puolan johdon ettei auto lähde käyntiin  mittausten aikana.

ensiksi mittasimme startin käynnistysvirran. Sen mittaus tapahtuu siten että laitamme yleismittarin johtimet akun miinukseen ja startin piuhoihin. Tästä saimme tulkseksi 11.4v

tämän jälkeen me mittasimme laturin ohjausvirran. Se tapahtuu siten että irroitamme ohjausvirran piuhan ja asetimme yleismittarin johtimet ohjausvirta johtoon ja akun miinusnapaan ja käänsimme virrat päälle. Tästä saimme tulokseksi saimme 12.2v

Seuraavaksi mittasimme käynnistysvirtapiirin jännitehäviöt

Ensiksi mittasimme miinus puolen jännitehäviön. Se tapahtuu siten että laitamme yleimittarin piuhat käynnistimen runkoon ja akun miinukseen. Tästä saimme tulokseksi 0,05mv.

sen jälkeen mittasimme plussa puolen jännitehäviön. Se mitataan siten että laitamme yleismittarin johtimet akun plussaan ja käynnistimen päävirtaan. Tästä saimme tulokseksi 01,7mv.

Sitten me mittasimme vielä käynnistimen herättimen jännite häviön. Se tapatuu siten että laitamme yleismittarin johtimet akun plussaa ja herättin piuhaan. Tästä saimme tulokseksi 17,8mv.

Näiden mittaus tulosten valossa ja autodatan tietojen mukaan  pitäisi lataus ja etenkin käynnistys virta piirit olla avian toiminta kunnossa.

mittaus kohteenamme toimi LADA SAMARA vuosimallia -92.

kuormitus testeri

käynnistimen pluspuolen jännitehäviö

käynnistimen miinus puolen jännitehäviö

käynnistimen herätin johtimen jännitehäviö

Tekijät:Matias,Teemu ja Niklas

Kukentäkaavio harjoitus TEHT 1.1

                                                                           

 Ohjainlaite maadottaa relettä
Rele 46, sulakkeet F11,F13,F17, bensapumppu M12 ja ohjainlaite A35 liittyvät virtapiiriin.

pyöränlaakerin tarkastus ja säätö

ensiksi iroitetaan pyörä ja sen jälkeen irroitamme jarru rummun.Sen jälkeen irroitamme vetoakselin pultit ja vedämme vetoakselin pois sen jälkeen otamme sopivan hylsyn ja aukaisemme laakerin lukko mutteri ja sen jälkeen kiritys  mutterin ja otamme sen aluslevyt pois jonka jälkeen napa lähtee vetämällä pois.

Kun pyörän napa on irroitettu putsaamme ja tarkastamme laakerien kunnon. Laakerin kooli pitäisi olla tasaisen harmaa ja kartion rullien pitäisi olla ehjät ja ne ei saisi olla liian löyhästi sisäkoolissa. Jos kaikki on kunnossa voidaan nyt napa asentaa uudestaan paikoilleen mutta älä unohda rasvata laakereita huolella ja sen jälkeen voidaan laittaa kaikki aluslevyt paikoilleen ja laittaa kiristys mutteri kiinni tämän jälkeen otamme heittokellon ja asennamme sen napaan kiinni ja kärjen akselin päähän, sitten kiskomme napaa edestakaisin jolloin näemme laakerin päittäisvälyksen sen pitäisi olla 0,25mm. Jos välys on liian iso tai pieni niin kiristämme kiristys mutteria tarvittavaan suntaan kunnes välys on kohdallaan. Tämän jälkeen asennamme lukitus mutterin ja kiristämme sen oikeaan momenttiin ja tämän jälkeen tarkastamme välyksen uudestaa jolloin sen kuuluisi olla 0.04mm. Tämän jälkeen asennamme vetoakselin ja rummun paikoilleen ja sen jälkeen asennamme renkaan ja kiristämme sen oikeaan momenttiin.

navan lukkomutteri

napa purettuna

heittokello asennettuna napaan

välyksen tarkastus heittokellolla

välyksen lopullinen tarkistus lukitusmutterin asennuksen jälkeen

jarrujen sovitus

jarrujen sovittuksella tarkoitetaan ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaisjarruvoiman jakmista akseleiden kesken siten, että jokainen akseli jarruttaa omalla paino-osuudellaan ajoneuvon painosta

alijarrutettu peräkärry tarkoittaa peräkärryä jossa on liian pienitehoiset jarrut verrattuna kärryn kokonais massaan

ylijarrutettu kärry taas tarkoittaa sitä että perävaunun jarru voima on suurempi kun sen paino osuus yhdistelmässä

ylijarrutetun peräkärryn jarrut ja renkaat ja pyöränapa kuumenewvat voimakkaasti ja yli jarrutettu kärry joutuu helposti sivuluisuun

alijarrutetusssa karry kuormittaa kuorma auton jarruja ja se suuntavakaus on huono joka aiheuttaa kärryn menon helposti linkkuun

kaikille paineilma jarruja käyttäville raskaille ajoneuvoille tehdään perustarkastus 3 kuukauden välein

perustarkastus tarkoittaa sitä että paineilma jarrujestelmään tehdään tarkastus missä todetaan jarrujen kunto ja järjestelmän toimivuus ja tiiveys

laajampi tarkastus tehdään myös paineilmajarruilla varustettuun raskaaseen kalustoon vuoden tai 60 000km välein

tehdään perustarkastuksen osa alueet ja sen lisäksi puretaan jarrut ja tarkastetaan sen kunto ja vaihdetaan kaikki vialliset osat ja tehdään paine ilmajärjestelmän tarkastus ja säädetään kuormitus sääteiset venttiilit ja tarkastetaan jarrujen kunto jarrunsovitus ajolla

havahtumis paine saa olla 0,3-0,8 bar mutta levyjarussa 1,0bar ellei valmistaja ole ilmoittanut muuta

samalla akselilla saa olla enintään 30% eroa lasketusta määrästä ja seisonta jarrussa 50%  ja käyttöjarrussa 30%

jarrukuvaaja on ajoneuvon jarrusuhdekuvaaja

kytkentäviive saa olla enintään 0,8s ja vapautusviive maksimissaan 1,0s

levittäjävivun laakerin välys saa olla päittiäin 3mm ja poikittaisvälys 2mm

volvo FH laskenta paine on jarrumallista riipuen 7,5bar-8,5bar

korjaustodistuksella voidaan katsastuksessa todistaa jarrujärjestelmän toiminta kunto

 Minimi vaatimukset hidastuvuudelle vuosimallin 1998 N3 luokan kolmeakseliselle kuorma-autolle on 3,5m/s

Jarrunkorjaus luvat

raskaan kaluston jarru remonttiin tarvitsee anoa trafilta lupa

A-ja B-lupa

B-luvalla saa tehdä jarruihin huolto ja korjaus töitä ja vaihtaa kuorman tuntevan jarrunsäätöventiilin

A-luvilla saa tehdä kaikkea edellä mainittua ja sen lisäksi saa tehdä jarrun sovitus ajoja.

jarrukorjaus luvat hankki korjaamo päällikkö jolla on jarrunkorjaus koulutus ja tarpeeksi tietoa paineilmajarrujen rakenteesta ja toiminnasta ja ne saa anottua trafilta

ilman lupaa saa koneistaa jarrurumpuja ja akselipainomittauksia

korjaamolla tarvitsee olla lisenssi (joko A tai B) ja työntekijöillä pitää olla ammattitason koulutus ja korjaamossa pitää olla seuraavat laitteet

Vaadittavat laitteet ja varusteet	Lupa
a) jarrurumpujen koneistukseen tarvittavat työstökoneet	A ja B
b) jarrurumpujen ja kitkapalojen keskinäiseen sovittamiseen tarvittavat laitteet	A ja B
c) jarrutushidastuvuuden mittauslaite	A
d) jarrudynamometri (jos mittaus perustuu atk-pohjaiseen tiedonkeruuseen, ei c) -kohdassa tarkoitettua jarruhidastuvuuden mittauslaitetta vaadita)	A
e) lukkiutumattoman jarrujärjestelmän testaukseen soveltuva laite	A
f) jarruviiveiden mittauslaite	A
g) kitkapalojen niittauslaite	A ja B
h) pyörä- tai akselipainovaaka	A
i) riittävät mittausvälineet, sisältäen myös paineilmajärjestelmän jarrupaineiden mittauslaitteet	A ja B
j) riittävät jarrujen korjauksessa tarvittavat muut yleis- ja erikoistyökalut sekä tarpeelliset nostolaitteet	A ja B